INTERLINGUA - UNILINGUA - III
USA LE FONTE COURIER NEW 10, PER FAVOR!
2.1 2.1
Tekokielet Artificial linguas
---------- ------------------
Tekokielen idea on viehättänyt Le idea de linguas artificial ha
joitakin ihmisiä jo vuosisatoja attrahite alicun humanos desde
ja niitä lienee kehitetty lähemmäs seculos e on ha presumibilamente
tuhat. developpate quasi mille de illos.
Tekokieltä pohdiskelivat mm. I.a. tal philosophos famose
sellaiset kuuluisat filosofit kuin como Descartes (1596-1650) e
Descartes (1596-1650) ja Leibnitz Leibnitz (1646-1710) ponderava le
(1646-1710). lingua artificial.
Ensimmäinen tekokieli, joka Le prime lingua artificial, que
saavutti kansainvälistä ganiava signification
merkitystä, oli volapük, jonka international, era volapük, que era
kehitti saksalainen pastori Martin developpate per Martin Scleyer, un
Schleyer v. 1879. Kieli on todella pastor german, in 1879. Iste lingua
keinotekoinen, mikä näkyy jo sen es vermente multo artificial, como
nimestä: jam su nomine demonstra:
Vola = World (maailma) Vola = World (mundo)
Pük = Speak (puhua) Pük = Speak (parlar)
2.2 2.2
Esperanto. Esperanton puutteet Esperanto- Le defectos de Esperanto
------------------------------ -----------------------------------
V. 1887 puolalainen silmälääkäri Anno 1887 Ludowik Zamenhof, un
Ludowik Zamenhof kehitti oculista polonese, developpava un
tekokielen, jolle hän antoi lingua artificial que ille
nimeksi "Esperanto". Esperanto on nominava "Esperanto". Esperanto es
laajimmalle levinnyt tekokieli ja le plus diffundite de omne linguas
sillä on yhä vankka kannattaja- artificial e il ha ancora un cadre
joukko. ardente de supportatores.
Esperantolla on kuitenkin joukko Esperanto ha tamen un plure de
vakavia puutteita, kuten: defectos seriose, como:
1. Esperanto pyrkii olemaan yleis- 1. Esperanto tentaya esser latinesc
ilmeeltään latinalainen, mutta per su apparentia general, sed
siinä on myös mielivaltaisesti illo contene etiam arbitramente
valittuja sanoja muista selecte parolas ex altere
kielistä, kuten "shajni", linguas, como "shajni",
saksan sanasta "scheinen" = ex parola german "scheinen" =
"näyttää joltakin", "apparer",
"anstatauigi", saksan sanasta "anstatauigi", ex parola german
"anstatt" = "asemesta". "anstatt" = "in loco de".
Mielivaltaisesti valitut sanat Parolas arbitrari ex
eri kieliryhmistä tekevät varie gruppos lingual face
Esperantosta liiaksi Esperanto nimis
sekasikiön. bastardic.
2. Monikon pääte "j" on epäonnis- 2. Le fin de plural "j" es infortu-
tuneesti valittu. Lukuisat namente selecte. Multe
"j" - kirjaimet sanojen lopussa litteras "j" al fin de parolas
(aj, ajn, oj, ojn) tekevät (aj, ajn, oj, ojn) face
Esperantosta tautonomisen ja esperanto tautonomic
visuaalisesti ruman. e visualmente fede.
Seuraavassa näyte, jonka on Ecce specimen, scripte per
kirjoittanut Zamenhof itse: Zamenhof ipse:
Sur bronzaj postamentoj, Sur bronzaj postamentoj,
orbrilantaj kandelabroj etendis orbrilantaj kandelabroj etendis
siajn branchformajn brakojn, siajn branchformajn brakojn,
staris arghentaj vazoj kaj staris arghentaj vazoj kaj
pokaloj, porchelanaj korboj kaj pokaloj, porchelanaj korboj kaj
kristalaj kloshoj, kovrantaj kristalaj kloshoj, kovrantaj
grupojn da marmoraj statuetoj. grupojn da marmoraj statuetoj.
3. Kun Esperanto yrittää olla pää- 3. Quando Esperanto tentaya esser
asiassa latinalaistyyppinen, on principalmente latinesc, il es
paha ja tarpeeton virhe lisätä un grave error de adder
siihen ei-latinalaisia al illo phonemas non-latin,
äänteitä, jotka vaativat dia- que demanda signos
kriittisiä merkkejä. Diakriit- diacritic. Le signos diacritic
tiset merkit tuottavat kiusaa causa indignation a imprimerias
sekä kirjapainoille että tieto- e programmas de computatores.
koneohjelmille. Siksi esperan- Pro isto etiam le esperantistas
tistitkin ovat joutuneet usein sovente ha essite fortiate de
korvaamaan diakriittiset merkit substituer le signos diacritic
yhdistelmillä ch, gh, jh, sh, con combinationes ch, gh, jh, sh,
zh ("h" - standardi) tai cx, zh (le standard "h") o cx,
gx, jx, sx, zx ("x" - standar- gx, jx, sx, zx (le standard "x"),
di) ja jopa ux, kun Zamenhofin e proque secundo Zamenhof
mielestä pelkkä kirjain "u" ei le mer littera "u" non
riitä diftongissa "au". suffice in le diphtongo "au".
4. Sidesana "kaj" (ja) on 4. Le conjunction "kaj" es un
erityisen huono valinta. Miksi specialmente mal selection.
tämä kömpelö nykyajalle vieras Proque iste parola ex le grec
antiikin kreikan sana kun de antique, inhabile e alien pro
tarjolla ovat latinalaiset "e" tempore moderne, quando il ha
ja "et"? latin "e" e "et"?
Anque "jes" (kyllä) on tyylitön. Anque "jes" (si) manca stilo.
5. Vaikka Esperanto on kunnioitet- 5. Benque Esperanto es un honorabile
tava historiallinen kuriosi- curiositate historic e
teetti ja sinänsä ilmaisukykyi- expressibile per se,
nen, se ei ole roomalaisen illo non face le honores de
perintömme arvoinen Euroopan nostre hereditage roman como
yhteiskieleksi. Siihen se on le unilingua de Europa. Pro isto
liian groteski ja karikatyyri- illo es nimis grottesc e
mainen. caricatural.
2.3 2.3
Luonnolliset yhteiskielet Unilinguas natural
------------------------- ------------------
Kuten tunnettua, latinan kieli- Como ben note, le structura
opillinen rakenne on tavattoman grammatic del latino es extra-
monimutkainen. Itse asiassa sitä ordinarimente intricate. Re vere
ei liene käytetty arkikielenä illo era a pena usate del toto como
lainkaan. lingua quotidian.
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun Al fin de 19ne e initio de 20me
alussa syntyi useita hankkeita seculo nasceva multe projectos
kehittää uuslatina, kieli, joka pro developpar neolatino, un lingua
käyttäisi latinan sanoja, mutta que usarea parolas latin con un
jonka kielioppi olisi suuresti grammatica multo
yksinkertaistettu. simplificate.
Tunnetuin niistä on "Latino sin Le plus ben cognoscite de illos es
flexione", jonka kehitti kuuluisa "Latino sin flexione", que era
italialainen matemaatikko Giuseppe developpate per Giuseppe Peano, un
Peano. famose mathematico italian.
-3------------------------------ -3------------------------------
INTERLINGUA - PRIMUS INTER PARES INTERLINGUA - PRIMUS INTER PARES
-------------------------------- --------------------------------
Vuonna 1924 Alicia Morris, moni- In 1924 Alicia Morris, filia de
miljonääri Vanderbiltin tytär, multimillionario Vanderbilt, debeva
joutui parantolaan. Siellä hän vader in sanatorio. Ibi illa deve-
innostui Esperantosta. niva un esperantista enthusiastic.
Parannuttuaan hän otti yhteyttä Post recuperation illa contactava
huomattaviin kielitieteilijöihin alicun linguisticos eminente
optimaalisen yhteiskielen kehittä- pro developpar un unilingua optimal.
miseksi. Perustettiin IALA - On fundava IALA -
International Auxiliary Language International Auxiliary Language
Association. Association.
3.1 3.1
Luonnollinen kieli Lingua natural
------------------ --------------
Perusteellisten tutkimusten ja Post profunde recercas e
kansainvälisten konferenssien conferentias international
jälkeen IALA tuli siihen tulok- le IALA arrivava al conclusion
seen, että yhteiskielen on oltava que le unilingua deberea
lähellä luonnollisia kieliä. esser al proxime de linguas natural.
3.2 3.2
1951 - Interlinguan 1951 - Le anno de nascentia de
syntymävuosi Interlingua
------------------- ------------------------------
Toisen maailmansodan aikana IALA:n Durante le secynde guerra mundial le
toimisto siirtyi Liverpoolista quartiero general del IALA cambiava
Englannista New York'iin de Liverpool, Anglaterra, a New
USA:han. York, le Statos Unite.
Loppuvaiheissa IALA:a johti In le phase final IALA era conducte
tunnettu ranskalainen lingvisti per un famose linguistico francese,
prof. André Martinet, joka valit- prof. André Martinet, qui era recen-
tiin äsken UMI:n (Union Mundial temente selecte al membro de honor
pro Interlingua) kunniajäseneksi. de UMI (Union Mundial pro Inter-
Työn saattoi päätökseen lingua). Le travalio era finite per
saksalaissyntyinen tri Alexander dr. Alexander Gode, un germano de
Gode prof. Martinet'n nascentia, post que prof. Martinet
siirryttyä Colombia - habeva cambiate al Colombia
yliopistoon. Universitate.
Interlingua tuli valmiiksi v. Interlingua era finite in
1951, jolloin julkaistiin 27 000 1951, quando le "Interlingua -
sanaa käsittävä "Interlingua - English Dictionary" con 27 000
English Dictionary". Samana vuonna parolas era publicate. In le mesme
julkaistiin kielioppi anno era publicate le grammatica
"Interlingua, a grammar of the "Interlingua, a grammar of the
international language", kirjoit- internatioanl language", per
tajina Alexander Gode ja Hugh E. Alexander Gode e Hugh E.
Blair. Blair.
Kun Esperanton kehitti lyhyessä Quando Esperanto era developpate in
ajassa lingvistinen dilettantti, curte tempore per un linguistic
interlinguan takana oli suuri dilettante, detra interlingua era
joukko tunnettuja kielitieteili- un plure de linguisticos famose
jöitä ja pitkä, perusteellinen e un longe e profunde labor de
kehitystyö. Sillä oli myös developpamento. Illo ha anque
tukenaan mittavat rahavarat, essite supportate per abundante
Alicia Morris'in (Vanderbilt) financias, extra Alicia Morris
lisäksi mm. Carnegie Corporation (Vanderbilt) i.a. Carnegie
ja Rockefeller Foundation. Corporation e Rockefeller
Kyseiset nimet edustavat USA:n Foundation. Iste nomines represen-
historian kolmea rikkainta ta le tres plus ric familias in le
perhettä. historia del USA.
|
